|
Apokryfikirjat auki!
Tiestikö että Aleksis Kivi kirjoitti Nummisuutarinsa seuraillen Tobitin kirjan tarinaa? Mahdatko muistaa mainion Lapatossun, joka höysti sutkautuksiaan Sirakin kirjan sanonnoilla. Kesälukemisiini ovat kuuluneet mainiot Vanhan testamentin Apokryfit, joihin muun muassa kyseiset Tobitin ja Siirakin kirjat kuuluvat.
Wanhan kansan tuntemat ja rakastamat kirjat, jotka löytyvät muun muassa joistakin vanhoista vuoden 1938 perheraamatuista, ovat valitettavasti jääneet nykyraamatunlukijoillta unholaan. 1800-luvulla kustannussyistä apokryfeja ei painettu tiettyihin raamattupainoksiin. Kenties osasyynä oli myös painatuksesta vastaavan reformoidun englantilaisen raamattuseuran opilliset painotukset.
Luterilaisessa perinteessä apokryfeja on aina kunnioitettu. Suomalaisissa raamatunkäännöksissä apokryfikirjoilla on aina ollut sijansa jo Agricolan ajoista lähtien. Apokryfikirjojen arvostus on ajasta aikaan hieman vaihdellut. Ensimmäisten kristittyjen "Raamattuun" eli kreikankieliseen Septuagintaan apokryfit kuuluivat, mutta esimerkiksi Martti Luther ei pitänyt niitä heprelaisen Vanhan testamentin kirjojen veroisina. Suopeasti hän niinhin kuitenkin suhtautui. Hän piti niitä "hyvinä ja hyödyllisinä" lukea ja liitti ne mukaan myös omaan raamattukäännökseensä. Muuten virsikirjaa tavaillessa saattaa toisinaan törmätä säkeisiin, jotka ovat alkujaan peräisin apokryfikirjoista.
Käännöstyöhön liittyvät kustannussyyt jättivät apokryfit myös pois vuoden 1992 raamattukäännöksestä. Uusi apokryfien käännöstyö hyväksyttiin kirkolliskokouksessa vasta vuonna 2007. Nyt Raamattuja apokryfeillä höystettyinä saa jälleen hyvin varustetuista kirjakaupoista.
Mainio johdanto-opas apokryfien maailmaan on Jarmo Kiilusen ja Aarre Huhtalan toimittama kirja: Urhea Judit, Viisas Sirak. Suosittelen lämpimästi!
Mikko Miettinen
vs. seurakuntapastori |
