Etusivu

Ensi sunnuntaina vietämme rukouksen sunnuntaita. Rukous on sydämen puhetta Jumalalle, mutta millaista sydämen puhe oikeastaan on? Jos ajattelet itseäsi ja omaa sydäntäsi, niin millaista puhetta sieltä nousee?

Kenties sydämestäsi nousee hiljaista huokausta, ehkä pieniä sanoja, toisinaan tuskan huutoa ja joskus myös pettymyksen kyyneliä? Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, mitä kaikkea sydämessäsi kannat, mutta Jumala tietää. Hän näkee jokaiseen sydämeen, hän tuntee jokaisen sydämen ilot ja surut.

Rukouksessa saamme kantaa kaikki asiat Jumalan eteen. Emme oikeastaan voi sanoa, ettemme osaa rukoilla. Rukoileminen ei nimittäin aina ole sanoja. Rukous on ennen kaikkea olemista, olemista Jumalan läsnäolossa, olemista yhteydessä Häneen. Rukous on sydämen asioiden vuodattamista Hänelle.

Jeesus opetti meille Isä meidän -rukouksen. Se on tuttu ja turvallinen rukous. Sen turvin me saamme tänäänkin jättää ilomme ja surumme Herran käsivarsille. Hän kantaa meitä ja meidän rukoustamme. Ole siis iloisella ja rohkealla mielellä, Hän kuulee kyllä.

Mari Parkkinen
seurakuntapastori